Viikko oli kulunut edellisestä metsäreissusta, jolloin kannoin puolukat kotiin. Nyt oli jo ihan pakko päästä katsomaan salaiselle  sienipaikalle onko suppilovahverot kasvaneet.
Pikkumatamin tarkat silmät löysivät  suppikset nopeasti, notkeampi selkä ja vikkelät sormet  täyttivät tytön astian nopeasti. Melkein täyteen sain minäkin ämpärini, joten saalista saa nyt sitten kuivurissa kuivatella useita  annoksia.


Tänä syksynä juuri kanttarellit ja nyt suppiksetkin ovat ilahduttaneet meitä kasvaen runsaina vakiopaikoissaan. Kanttarellit pakastan ja suppikset kuivaan. Voi kun vielä löytyis mustien torvisienten kasvupaikka, niitä  en ole täällä asuessani  kertaakaan vielä tavoittanut.

Meillä on vähennetty punaisen lihan syömistä, neitikin on niin periaatteessa lihaa vastaan, joten sienet ovat  proteiinilähteenä  viikottain ruokapöydässä.

katariina