Vähän kerrallaan on luovuttava kesästä ja syksystä. Katiskat on nostettu  pihasaunan ulkoseinälle talvilepoon, ahvenia on vielä herkutteluhetkiä varten                pakkasessa, kesästä muistuttamassa. 

           Nurmikko on viimeisen kerran ennen talvea leikattu, haravoimista vielä olisi, mutta jätän koivunlehdet maatumaan.
Kesävaatteita on korjattu pois käytöstä, samoin kesäkengät.
Ikkunaverhot vaihtuvat tummempiin ja lattioille lisään mattoja.
Aamupuuro valmistuu puuhellalla, josta lämpö siirtyy  muuallekin mökkiin.
 
           Käsityöt odottavat , malleja ja ideoita olisi, mutta on aika paljon näitä arjen asioita jotka vievät voimia
Kangaspuissa vielä pyörii  jonkin verran lointa, jospa nyt syyslomaviikolla sitä kutoisin, kun ei ole harrastus- ym kuljetuksia.

Pipoja olen vaan neulonut, sitä samaa  mukaeltua Wurmia. Kai niitä alkaa olla jo kymmenkunta valmiinakin, osa jo käytössä.


Puutarhakalusteetkin siirrettiin vanhaan pihasaunaan talveksi, laskiskelin, että 7 kk vuodesta ne ovat pois käytöstä. Mitenkähän Lumi-kissa nyt pääsee sisään kun Martti-koiraa pelkäävänä se on kulkenut keittiön ikkunan kautta ja kiivennyt ensin pihakeinun päälle huutamaan ikkunan auki.


En ole vielä ehtinyt  kokeilla tän blogin muokkausta, on iso kynnys käyttää tähän aikaa. Mutta odotan syksyn pimeitä iltoja, jos silloin.

Me on taas tänä syksynä taisteltu koulukiusaamisia vastaan. Minusta tuntuu aina niin pahalta kun sellaista kuulen, kun vien asiaa eteenpäin, eikä silti  mitään pysyvää muutosta tule. Ei ole ratkaisu, että lapsi itse sanoo, jospa minä jäisin luokalle, että pääsisin kiusaajasta eroon. Ei auta Kiva-koulu systeemit, ei mikään.



katariina